Toivon talosta elävää toivoa!

Toivon talo on päihderiippuvaisten ”Elävä toivo” -kuntoutuskeskuksen sekä kodittomille ja syrjäytyneille suunnatun soppakeittiön muodostama kokonaisuus Koplin kaupunginosassa Tallinnassa. Tässä jutussa Toivon talon johtaja Renno Rannamäe kertoo, millaista työtä Toivon talossa tehdään ja millainen merkitys sillä on apua saaville – sekä hänelle itselleen.

Tallinnan Toivon talon toiminta on monimuotoista. Pääasiallisesti se on kuntoutuskeskus miehille, jotka kamppailevat alkoholi- tai huumeongelmien kanssa. Otamme vastaan myös vankilasta vapautuneita miehiä, jotka haluavat muuttaa elämäänsä. Täällä päihdekuntoutujat saavat osallistua 9–12 kuukauden mittaiseen ohjelmaan. Näiden kuukausien aikana miehet oppivat ymmärtämään, mikä heidän elämässään on mennyt vikaan ja millaisia päätöksiä tulee tehdä, jotta ei jatkossa tule uudestaan riippuvaiseksi. Ohjelmamme perustuu Raamattuun, ja on hienoa nähdä ihmisten elämän muuttuvan, erityisesti niiden, jotka tulevat alkoholin, huumeiden, vihan ja väkivallan täyteisestä alamaailmasta.

Apua saa kerrallaan kaksikymmentä miestä. He saavat meillä myös psykologin apua ja tukea. Yhdeksänkuukautisen ohjelman päätyttyä miehillä on mahdollisuus asua täällä vielä kolme kuukautta, löytää töitä ja säästää rahaa uutta elämää varten. Ohjelmasta valmistuva ei voi sopeutua yhteiskuntaan yhtäkkiä, joten sen täytyy tapahtua asteittain. Jos ohjelman suoritettuaan haluaa jatkaa vapaaehtoisena, me annamme myös siihen mahdollisuuden. Tällä hetkellä neljä miestä on päättänyt palvella näin ohjelmassa olevia. Meillä on talossa viisi työntekijää, joilla on omat vastuualueensa.

Soppaa syrjäytyneille

Toivon talossa toimii myös kodittomille ja vähävaraisille suunnattu soppakeittiö. Olemme palkanneet kokin, ja kuntoutuskeskuksen miehet avustavat ruokasalin kattamisessa ja astianpesussa. Suurin osa soppakeittiön asiakkaista on vuosikausia lähistöllä asuneita ihmisiä, mutta tarjoamme keittoa kaikille halukkaille kyselemättä heidän nimeään tai asuinpaikkaansa. Nykyään voimme tarjoilla keittoa kolme kertaa viikossa (yhteensä 360 litraa), mutta suunnitelmissa on laajentaa palvelu vähintään viisipäiväiseksi. Autamme 500–600 ihmistä viikoittain. Noin puolella heistä on kyllä koti, mutta he tulevat syömään, koska heillä ei aina ole rahaa ruokaan. Päivän päätteeksi pakkaamme lopun keiton termospulloihin tai purkkeihin ja annamme ne kotiin vietäväksi.

Jakelemme myös ruoka-apuna leipää, vihanneksia ja hedelmiä. Jaamme myös vaatteita, joita olemme saaneet lahjoituksina tukijoiltamme.

Asiakkaamme ovat kiitollisia siitä, että he saavat meiltä tukea melkein päivittäin. He tietävät, että on sallittua käydä täällä myös aukioloaikojen ulkopuolella. Usein ihmiset kaipaavat vain ymmärtäjää ja jotakuta, jolle kertoa vaikeuksistaan. Monet soppakeittiön asiakkaistamme ovat kyselleet vapaita paikkoja kuntoutuskeskuksesta. Jos vapaata on, he ovat osallistuneet ohjelmaan ja löytäneet uuden suunnan elämälleen. Meillä on hyvät suhteet paikalliseen sosiaalitoimistoon, he tuntevat toimintamme ja saattavat ohjata tänne kriisitilanteeseen joutuneita ihmisiä.

Urheilusta yhteisöllisyyttä

Uskomme, että urheilu yhdistää, ja se on loistava tapa viettää aikaa yhdessä. Siksi pelaamme joka sunnuntai jalkapalloa, kesäisin ulkona ja talvisin urheiluhallissa. Pitkän aikaa riippuvuudesta kärsineet ihmiset ovat usein huonokuntoisia. Tällä tavalla voi halutessaan aloittaa kuntoilun, ja jalkapallo on yksi vaihtoehto. Jos ei voi tai halua pelata jalkapalloa, voi käydä uimahallissa, ja treenin jälkeen pääsee saunaan. Tänä vuonna kokeilimme sisäjääkiekkoa, se on myös ollut hauskaa puuhaa.

Olemme ottaneet osaa moniin jalkapalloturnauksiin ja voittaneet useita pokaaleja. Otamme osaa vuosittain suureen turnaukseen, johon osallistuvat kaikki Viron kristilliset kuntoutuskeskukset, ja vierailevia joukkueita on ollut myös muun muassa Suomesta ja Espanjasta. Viime vuonna saimme hopeaa.

Siunattua työtä

Olen itse entinen addikti. Liityin kuntoutusohjelmaan vuonna 2014. Sitä ennen elin jumalatonta elämää ja käytin sekä alkoholia että huumeita yhteensä kaksikymmentä vuotta. Kaipasin pitkän aikaa muutosta elämääni, mutta en osannut tehdä asialle mitään. Riippuvuuteni takia menetin lopulta niin kotini, perheeni, työni kuin ihmissuhteenikin. Olin 36-vuotias, ja elämäni oli sirpaleina. Sain kuitenkin uuden tarkoituksen elämälleni kun tutustuin Jeesukseen, silloin elämäni alkoi muuttua.

Halusin auttaa ihmisiä, jotka eivät vielä tiedä, miten päästä irti riippuvuudesta. Vuonna 2017 ilmoittauduin Pelastusarmeijaan vapaaehtoiseksi, ja muutaman kuukauden päästä minulle tarjottiin työpaikkaa täältä. Uskon Jumalan kutsuneen minut tähän työhön, sillä ymmärrän ja osaan kuunnella apua hakevia addikteja ja tiedän, miten voin auttaa heitä.

Kaikki työntekijämme ovat saaneet kansallisen tason koulutusta erityisesti huumeriippuvuuksien alalla. Nykyään vastaan talon hallinnosta ja pidän yhteyttä paikalliseen hallintoon ja kaikkiin organisaatioihin, joiden kanssa työskentelemme. Pidän työstäni ja koen olevani siunattu.

Olemme erityisesti niitä varten, jotka on erilaisuuden vuoksi syrjäytetty yhteiskunnasta. He eivät taustansa, kykyjensä tai sosiaalisen statuksensa vuoksi pääse yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi, mutta täällä Toivon talossa heille tarjotaan keiton lisäksi ystävällisyyttä ja ymmärrystä. He saavat olla oma itsensä, eikä heitä tuomita tai torjuta. Sen takia he tulevat tänne yhä uudelleen. Jos joku heistä haluaa tehdä muutoksen ja aloittaa raittiin elämän, tarjoamme siihen mahdollisuuden ilman minkäänlaista taloudellista velvoitetta. Jos kuntoutuskeskuksemme ei jostain syystä ole sopiva, kerromme Viron muista kuntoutuskeskuksista. Jaamme tietoa myös naisille suunnatuista kuntoutuskeskuksista.

Toivon talosta on tullut kaupunginosamme sydän.

Renno Rannamäe 
Toivon talon johtaja

Kuvat: Toivon talon kuva-albumi 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä