Asunto ensin

Asunto ensin on suomalaisessa asunnottomuustyössä sovellettu periaate ja toimintamalli, joka perustuu ajatukseen, että asunto on ihmisoikeus. Sen takia ensimmäisen asunnottomalle tarjottavan tuen tulisi olla oma asunto. Miten Pelastusarmeija toteuttaa tätä mallia?

Syyskuussa julkaistiin yhdentoista eurooppalaisen maan kattava raportti
Pelastusarmeijan Asunto ensin -työstä. Artikkelissa tutustumme myös tämän raportin tuloksiin.

Pelastusarmeija tunnetaan työstään asunnottomien parissa. Tämän ytimessä ovat kolme Asunto ensin -periaatteella toimivaa asumispalveluyksikköä Helsingissä ja Espoossa. Tämän lisäksi tilapäistä asumista asunnottomille tarjoaa Castréninkadun yksikkö Helsingissä. PATAS eli Pelastusarmeijan tuettu asuminen tarjoaa puolestaan kotiin vietävää asumisen tukea päihde- ja mielenterveyskuntoutujille Turun seudulla, Porissa, pääkaupunkiseudulla, Keravalla ja Helsingissä. Turussa toimii myös hätä- ja kriisimajoituksen yksikkö.

Asunto ensin -malli Suomessa

Asunnottomien auttamistyö on vuosien saatossa kehittynyt vastaamaan kulloiseenkin yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Yksi isoimmista muutoksista on ollut asuntolatoiminnan muuttuminen Asunto ensin -periaatteella toimiviksi asumispalveluyksiköiksi. Tässä toimintamallissa asunto nähdään päämäärän sijaan lähtökohtana sosiaaliselle kuntoutumiselle. Jokaisella asukkaalla on omassa hallinnassa oleva vuokra-asunto. Henkilökunnan perustehtävänä on turvata pysyvä asuminen haasteista huolimatta, mahdollistaa päivittäisten perustarpeiden saavutettavuus, tukea ja ohjata asukkaita sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ratkaisussa sekä tarjota onnistumisen kokemuksia osallisuudesta.

Suomalainen Asunto ensin -malli syntyi vuonna 2007. Pelastusarmeijassa malli otettiin nopeasti käyttöön, ja Pitäjänmäen asumispalveluyksikkö avautui vuonna 2011. Pelastusarmeijalla on kolme asumispalveluyksikköä: Alppikadun 80-paikkainen ja Pitäjänmäen 112-paikkainen yksikkö Helsingissä ja Väinölän 35-paikkainen yksikkö Espoossa. Yksiköiden asunnoissa saa asua niin kauan kuin siihen on tarvetta ja kykyä. Asumispalveluyksiköt eivät valitse asiakkaitaan, vaan valinnan tekevät kaupungin sosiaalitoimi ja asumisen tuki.

Pelastusarmeijan asumispalveluyksiköt ovat aina tarjonneet asukkailleen matalan kynnyksen työtoimintaa. Yhteisökasvatuksellisilla menetelmillä herätellään asukkaan kykyä ottaa vastuuta työtehtävistä. Päällimmäisenä tavoitteena on asukkaan omien voimavarojen vahvistaminen ja itse-tunnon kohentaminen asumisen onnistumista tukien. Samalla toiminta lieventää haittatekijöitä sekä synnyttää osallisuutta.

Kansainvälinen tutkimus

Leedsin yliopiston professori Emma Tomalin in, Amy Quinn-Graham in ja kapteeni Helen Froud in koostama raportti The Salvation Army Practices of Housing First in Europe: Research Study Phase One sisältää kokemuksia yhdestätoista maasta, jossa Pelastusarmeija toteuttaa Asunto ensin -mallia. Nämä maat ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Itävalta, Tšekki, Saksa, Alankomaat, Sveitsi, Englanti, Skotlanti ja Wales. Raportin tilaajana toimi Pelastusarmeijan Euroopan sosiaalisen työn verkosto (ENSS). Tutkimus tarkastelee Pelastusarmeijan ainutlaatuista roolia hengellisenä organisaationa, joka torjuu asunnottomuutta ja on linjassa EU:n sitoumuksen kanssa poistaa asunnottomuus vuoteen 2030 mennessä.

Tutkimuksessa käy ilmi, että Asunto ensin -malli on räätälöity eri Euroopan maiden monimuotoisiin sosiaalisiin ja poliittisiin ympäristöihin. Suomessa tehty työ saa kiitosta siitä, että se on hyvin integroitu kansallisiin asunnottomuusstrategioihin, ja Pelastusarmeija tarjoaa vakaata asumista ja jatkuvaa tukea.

Suomen ohella Itävalta on osoittanut vahvaa sitoutumista malliin, erityisesti Wienissä. Ruotsissa Pelastusarmeijan Asunto ensin -aloitteet ovat alkuvaiheessa, ja niiden käyttöönotto on juuri aluillaan. Norjassa käytetään samanlaista lähestymistapaa nimellä BoSatt , jossa keskitytään välittömään asumiseen ja jatkotukeen. Nämä vaihtelut korostavat Pelastusarmeijan joustavuutta Asunto ensin -periaatteiden mukauttamisessa paikallisiin tarpeisiin ja hyvinvointijärjestelmiin. Raportti kertoo vastapainona myös haasteista mallin laajemmalle käyttöönotolle kaikkialla Euroopassa. Näitä ovat esimerkiksi kohtuuhintaisten asuntojen rajallinen saatavuus ja rahoitusrajoitukset, jotka usein liittyvät lyhytaikaisiin avustuksiin tai kuntien budjetteihin.

Asunto ensin -mallista seuranneita positiivisia tuloksia on havaittu tutkituissa maissa. Asukkaiden mielenterveys on parantunut merkittävästi, päihteiden käyttö on vähentynyt ja heidän elämänsä on vakaampaa. Pelastusarmeijan ennakoiva, asiakaskeskeinen lähestymistapa, joka tarjoaa yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityä jatkotukea, on tehokkaasti mahdollistanut vuokrasuhteiden vakauden ja sen, että asukkaat ovat sitoutuneita tarjottuihin palveluihin.

Tutkimus paljastaa myös, että hengellisenä organisaationa Pelastusarmeijan kristillinen eetos muokkaa sen lähestymistapaa. Haastatellut työntekijät kertovat, että heitä motivoivat arvokkuus, myötätunto ja osallisuus, jotka inspiroivat heitä ylittämään ammatilliset odotukset tarjotakseen kokonaisvaltaista hoitoa. Vaikka uskonnolliset aktiviteetit ja hengellinen tuki ovat vapaaehtoisia palvelun käyttäjille, nämä elementit tarjoavat tärkeän lisän osalle asukkaista. Haastateltavat kokivat myös, että luottamuksen ja kunnioituksen edistäminen henkilöstön ja asiakkaiden välillä luo erottuvan ja vaikuttavan työkulttuurin.

Toimia tarvitaan

Pelastusarmeijan sosiaalisen työn johtaja Jari Karppinen on toiminut pitkään asunnottomuustyön parissa. Hän on nähnyt Suomessa Asunto ensin -mallin toimivuuden.

– Tulokset ovat puhuneet puolestaan. Vuoteen 2024 asti asunnottomuus oli Suomessa laskussa useita vuosia peräkkäin. Asunnottomuuden tämänhetkisessä kasvussa on puolestaan kysymys yhteiskunnallisesta tilasta ja päätetyistä säästötoimista.

Karppinen näkee mallissa kuitenkin kehittämisen mahdollisuuksia: – Asumisen turvaaminen on lähtökohta, mutta haaste on, miten saada päihde- ja mielenterveyspalvelut toimivammiksi. Pääsisimme asunnottomuuden juurisyihin kiinni. Tavoitteena on asukkaiden osallisuus, ja joidenkin kohdalla myös siirtymä itsenäiseen asumiseen ja työelämään. Siihen tarvitaan panostusta.

Yleinen taloustilanne on haastava, ja myös yhteiskunnallisia toimia tarvittaisiin.

– Uusia ihmisiä ajautuu lyhytaikaiseen asunnottomuuteen, kun he putoavat turvaverkoista läpi. Pidemmällä aikavälillä se näkyy kasvavana pitkäaikaisasunnottomuutena. Asumis- ja toimeentulotuen leikkauksia ja muita tehtyjä leikkauspäätöksiä olisi hyviä harkita uudestaan. Vähävaraiset tarvitsevat tulonsa aivan peruselämiseen, joten tarvittavat säästöt pitäisi etsiä muualta.

Toni Kaarttinen
Kuva: Toni Kaarttinen

Lähde: Tomalin, E. (Professor at University of Leeds), Quinn-Graham, A. and Froud, H.: The Salvation Army Practices of Housing First in Europe: Research Study Phase One

Pelastusarmeija pääyhteistyökumppanina Aleksi Salmenperän elokuvassa Isänpäivä. Elämänmakuisen draamakomedian yhtä pääosaa esittää Pitäjänmäen yksikössä asuva Tomi Lindfors. Lisäksi avustajina toimii useita yksikön asukkaita . Pitäjänmäen asumispalveluyksikkö toimii Asunto ensin -periaatteella.

Isänpäivä elokuvateattereissa 6.3.2026.