Ihmiskauppa koskettaa meitä kaikkia

image description
Ihmiskauppa ja moderni orjuus on huumekaupan jälkeen laajimmalle levinnein järjestäytyneen rikollisuuden ala. Arvioiden mukaan ihmiskaupan uhreina on tällä hetkellä yli 45 miljoonaa ihmistä. Se on enemmän kuin 300-vuotisen Atlantin yli tapahtuneen orjakaupan aikana kaikkinensa!
– Todellisuudessa ilmiö on vieläkin laajempi –  voimme nähdä vain jäävuoren huipun. Ei ole yhteisöä, jota ihmiskauppa ei koskettaisi; sitä tapahtuu aivan kaikkialla, toteavat majuri Anne Read Isosta-Britanniasta ja Ruotsin ja Latvian territorion sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sihteeri Madeleine Sundell.

Helsingissä järjestettiin naistenpäivänä 8.3.2018 ihmiskaupan vastaisen työn seminaari. Seminaarin tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ihmiskaupasta ja nykypäivän orjuudesta sekä tarjota työkaluja ja ideoita ihmiskaupan vastaiseen työhön. Erityisvieraina ja puhujina olivat majuri Anne Read, joka toimi Ison-Britannian territorion ihmiskaupan ja modernin orjuuden vastaisen yksikön johtajana viime kesään asti, sekä Madeleine Sundell, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sihteeri Ruotsin ja Latvian territoriosta. Suomen ja Viron nykyisestä tilanteesta kertoivat kapteeni Metti Saajoranta ja luutnantti Anneli Aavik.

45 miljoonaa menetettyä tulevaisuutta

– Ihmiskaupan uhreja on enemmän kuin koskaan ennen. Meillä Ison-Britannian Pelastusarmeijassa avustettavien uhrien määrä kasvaa vuosittain 50 %, mikä on merkki siitä, että uhreja on arviota paljon enemmän. Ihmiskauppa on kätkettyä rikollisuutta, toteaa Anne Read, ja Madeleine Sundell täydentää:

– Uhrit hyvin harvoin antavat itsensä ilmi – usein ihmiset eivät ole itse edes tietoisia siitä, että he ovat ihmiskaupan uhreja. Voimme arvioida asiaa vain sen mukaan, miten paljon pätevyyttä ja tietotaitoa meillä on. Jos on kykyä ja resursseja etsiä uhreja aktiivisesti, niin heitä myös löydetään enemmän.

Ihmiskauppa alkaa siitä, että uhrit huijataan epätoivottuun tilanteeseen ja heidät saadaan tuntemaan itsensä ihmisinä arvottomiksi. Voimme nähdä ja kokea, miten tämä särkee Jumalan sydämen, ja näin ollen meidänkin sydämemme, Anne toteaa.

– On muistettava, että jokaisella uhrilla on kasvot ja ihmisarvo – hän on yksi meistä, Madeleine lisää.

– Ihmiskauppa on maailmanlaajuinen ongelma, ja sitä tapahtuu niin kansainvälisesti kuin maan sisäisestikin. Köyhyys, syrjintä ja toivottomuus ovat perussyitä ihmiskaupalle altistumiselle. Kaikkialla missä on köyhyyttä, sotaa, konflikteja tai katastrofeja – sieltä näemme monien uhrien saapuvan. Toiveet ja unelmat paremmasta elämästä ajavat tekemään ratkaisuja, jotka altistavat huijatuksi ja hyväksikäytetyksi joutumiselle. Tekijän puolelta ihmiskaupan tekee houkuttelevaksi mahdollisuus tarjota edullisia palveluja halvan työvoiman ansiosta. Meidän kuluttajien tulee pohtia, mitä olemme valmiit maksamaan ja millä inhimillisellä hinnalla, Anne muistuttaa.

Ihmiskauppa mielletään usein seksiorjuudeksi, mutta todellisuus on paljon monitahoisempi. Pakotetun prostituution lisäksi modernin orjuuden muotoja ovat muun muassa työperäinen ihmiskauppa, kotiorjuus, järjestäytynyt kerjääminen, taloudellinen hyväksikäyttö, pakottaminen rikollisuuteen, pakkoadoptiot ja elinkauppa.

– Virallisten kansainvälisten tilastojen mukaan 80 % kaikesta ihmiskaupasta on seksikauppaa, mutta työperäinen ihmiskauppa on kasvussa. On myös muistettava, että usein kyseessä on moninkertainen ihmiskauppa, jossa modernin orjuuden eri muotoja esiintyy yhdessä. Kokonaisia perheitä saatetaan käyttää hyväksi. Työperäinen ihmiskauppa on jotakin, jota vasta nyt olemme oppineet ymmärtämään, Anne toteaa. 

Pelastusarmeija mukana eturintamassa

Jo Pelastusarmeijan alkuvuosina ihmiskaupan vastainen työ on ollut järjestön sydämellä. Vuonna 1885 Pelastusarmeija tuki projektia, jonka tarkoituksena oli osoittaa, kuinka helposti Englannissa voi joutua ihmiskaupan ja prostituution uhriksi.

Vuonna 2004 Pelastusarmeijan kansainvälinen johtajisto antoi julistuksen, jossa Pelastusarmeija aktiivisesti sitoutuu taistelemaan ihmiskauppaa vastaan. Isossa-Britanniassa Pelastusarmeijalla onkin tärkeä rooli ihmiskaupan vastaisessa työssä. Pelastus-armeija on yksi muutamasta ensivaiheen pelastustoimijasta (First responder), jotka toteuttavat kansallisen lähetteen mekanismia (National Referral Mechanism). Prosessissa potentiaalista uhria haastatellaan ja selvitetään indikaattorien avulla, ovatko he ihmiskaupan uhreja – ja haastattelun perusteella annetaan virkavallalle valtuudet toimia tapauksen suhteen.

– Nämä haastattelut ovat hyvin tärkeitä, koska mahdollisen uhrin elämä ja tulevaisuus riippuu niistä. Siksi koulutamme vapaaehtoisemme hyvin perusteellisesti, Anne Read painottaa.

Yksi esimerkki edellä mainitusta toiminnasta oli tapaus tämän vuoden alussa: kaksi miestä pidätettiin epäiltynä 200 itäeurooppalaisen siirtotyöläisen orjuuttamisesta maatilalla Cornwallissa, Lounais-Englannissa. Kyseessä on yksi Britannian suurimmista modernin orjakaupan tapauksista.

– On surullista, että usein uhrit ovat näissä tapauksissa niin epätoivoisia, että ovat valmiit kestämään vapaudenriistoa, alkeellisia oloja ja huonoa palkkaa, ja silti kokea sen hyväksyttäväksi. Tässä käy myös ilmi se, että usein rikollisjengit eivät käytä hyväkseen vain yksittäisiä ihmisiä vaan suurempia ryhmiä. Se on hyvin järjestäytynyttä rikollisuutta, Anne toteaa.

– Ihmiskauppa on erilaisten toimijoiden ketju. Rikolliset ovat paljon meitä edellä, heillä on paljon paremmat verkostot ja resurssit ja he pystyvät ylittämään rajoja. Meidän täytyy löytää keinoja rikkoa tämä rikollisuuden ketju omilla verkostoillamme, Madeleine Sundell ohjeistaa.

Pelastusarmeijalla on 130 maassa toimivana järjestönä erinomainen tilaisuus olla taistelemassa ihmiskauppaa vastaan. Pelastusarmeijan tarjoaman avun voi jakaa kolmeen kategoriaan: ennaltaehkäisy, uhrien suojeleminen ja tukeminen sekä uudelleenintegrointi joko uhrin omaan kotimaahan tai nykyiseen asuinympäristöön.

Ennaltaehkäisevä työ sisältää muun muassa koulutusta ja kampanjointia – tietoisuuden lisäämistä. Uhrien tukemista voidaan toteuttaa sosiaalikeskusten tarjoaman avun ja katutyön voimin. Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa Pelastusarmeijalla on turvataloja ihmiskaupan uhreille. Uhrien uudelleenintegrointi on myös tärkeää. Sitä toteutetaan kansainvälisten ihmiskauppaverkostojen avulla sekä yhteistyössä yhteiskunnan ja muiden järjestöjen kanssa.

– Kansainvälisenä organisaationa meillä on kyky tehdä hyvää ehkäisevää työtä. Tietoisuuden lisääminen on kaikki kaikessa. Ehkäisevä työ on jotakin, mitä voimme toteuttaa kaikkialla, Madeleine toteaa.

– Maailmanlaajuisena toimijana meillä on myös erinomainen mahdollisuus tarjota apua uhrien uudelleenintegroinnissa esimerkiksi tilanteessa, jossa uhri palautetaan kotimaahan. Voimme tukea häntä ja perhettä, emmekä vain palauttaa siihen toivottomaan tilanteeseen, josta hän alkujaan ajautui ihmiskaupan uhriksi, Anne muistuttaa.

Yhteiskunnan vastuu

Anne Read ja Madeleine Sundell näkevät yhteiskunnan – ja yksityishenkilöjen – vastuun ensiarvoisen tärkeänä.

– Yhteiskunnan täytyy vastata direktiiveihin ja lakeihin. Myös Suomessa valtion on Ison-Britannian ja Ruotsin tavoin pidettävä huolta nopeista ja luotettavista reagointimekanismeista ja edistettävä koulutusta ihmiskaupan tuntomerkkien tunnistamisessa, Madeleine toteaa vakavana.

– Yhteiskunnan ei tule vain reagoida, vaan ennakoida.

Anne ja Madeleine puhuvat tuntuvien rangaistuksien puolesta.

– Meidän pitää tehdä ihmiskaupasta niin vaikeaa ja rangaistavaa rikollisille, ettei se ole riskin arvoista. Täytyy muistaa, että ihmiskaupan uhrin elämä voi olla arpeutettu ikuisesti. 

Myös meillä kaikilla on vastuu pitää silmät avoinna. Anne tiivistää asian:

– Ihmiskauppaa tapahtuu aivan kaikkialla – myös meidän omissa yhteisöissämme! Meidän täytyy seurata pieniä merkkejä, jotka voivat paljastaa ihmiskaupan. Esimerkiksi tutun autonpesijän suojaamattomat kädet paljastavat kemikaalien aiheuttamat vahingot tai tyttö, jonka luona käyt kauneussalongissa, vaikuttaa maskinsa takana ahdistuneelta. Meillä kaikilla on velvollisuus pitää silmämme auki, havaita tuntomerkkejä ja selvittää, mitä voimme tehdä: esimerkiksi soittaa poliisille tai ottaa yhteyttä avustusjärjestöön. Meidän pitää olla valveilla.

Ihmiskauppaa myös Suomessa ja Virossa

– Suomi on sekä kohde- että kauttakulkumaa. Uhrit eivät ole yksinomaan muualta tulleita, vaan mukana on myös suomalaisia uhreja, paljastaa kapteeni Metti Saajoranta, joka toimi Pelastusarmeijassa Suomen ihmiskaupan vastaisen työn yhteyshenkilönä viime kevääseen asti. Nyt yhteyshenkilönä jatkaa kapteeni Tuula Takala.

Vuoden 2017 lopussa suomalaisen auttamisjärjestelmän piirissä oli 322 henkilöä, joista 127 oli tullut asiakkaiksi viimeisen vuoden aikana. Näistä uusista tapauksista 58 koski työvoiman hyväksikäyttöä, 46 seksuaalista hyväksikäyttöä, 12 pakkoavioliittoja, neljä lapsisotilaaksi pakottamista ja loput seitsemän muita modernin orjuuden muotoja. Uhreista 15 otti itse yhteyttä, loput tulivat järjestöjen kautta.

– Suurin osa on uhriutunut ulkomailla, mutta kuitenkin 37 % tapauksissa uhriksi ajautuminen on tapahtunut Suomessa. Se on huomattava määrä ihmisiä, toteaa Metti Saajoranta.

Suomessa auttava taho on Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, joka toimii osana Joutsenon vastaanottokeskusta. Järjestelmään kuuluvat muun muassa poliisi, maahanmuuttovirasto, ulkoministeriö ja Suomen evankelisluterilainen kirkko.

– Joutsenossa on tarjolla ohjausta, neuvontaa, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja, tulkkaus- ja käännösapua, majoitusta ja taloudellista tukea. Pelkkä epäily ihmiskaupasta tai siihen verrattavista toimista oikeuttaa edellä mainittuun apuun, Metti lisää.

Ihmiskaupan vastainen järjestöverkosto IKV on yhteinen foorumi kolmannen sektorin toimijoille sekä tutkijoille. Siihen kuuluu nykyään 32 toimijaa, kuten Pelastusarmeija, Pakolaisapu, SPR ja Lastensuojelun keskusliitto.

Suomessa katukuvassa helpoimmin huomattava modernin orjuuden muoto on järjestäytynyt kerjääminen.

– Tämä liittyy köyhyyteen ja sorrettuihin vähemmistöihin, paljastaa Madeleine Sundell. Monet kerjäläiset ovat saapuneet maahan omasta tahdostaan, mutta hyväksikäyttö on alkanut saapumisen jälkeen. Kerjääjät ovat ihmiskauppiaiden armolla, ja heiltä viedään kaikki tai suurin osa rahoista päivän lopuksi.

Mediassa puolestaan huomiota ovat saaneet Aasiasta ja Itä-Euroopasta tulleet marjanpoimijat, joita käytetään hyväksi. Tammikuussa keskisuomalaiselle marjayrittäjälle langetettiin tuomio 26 thaimaalaisen marjanpoimijan värväyksestä pakkotyöhön. Poimijat tekivät jopa 15-tuntisia työpäiviä, ja ansioillaan he lyhensivät matkakuluista syntynyttä velkaa.

– Tämä osoittaa, että Suomessakin on paikkoja, joissa altistuminen työperäiselle ihmiskaupalle pääsee kukoistamaan, toteaa Anne Read.

Viro puolestaan toimii niin ihmiskaupan lähde-, kauttakulku- kuin kohdemaanakin. 

– Suurin ongelma on roolimme lähtömaana. Naisia ihmiskaupataan töihin muun muassa baarimikoiksi ja viihdyttäjiksi hostess-baareihin. Myös pakkoavioliittoja tapahtuu; vuonna 2015 kaksi kyproslaista miestä sai syytteen virolaisten naisten pakkoavioliitoista kyproslaisille miehille. Useimmat uhreista tulivat itäiseltä Virumaalta, mikä on köyhää aluetta, kertoo Viron ihmiskaupan vastaisen työn yhteyshenkilö Anneli Aavik.

– Yksi järkyttävä löytö, jonka tein itse Tarton osaston johtajana, oli laittomat tappelut Tartossa. Asunnoton mies, joka oli ollut nyrkkeilijä, pakotettiin nyrkkeilemään toisia asunnottomia vastaan laittomissa nyrkkeilyotteluissa. Jos hän yritti kieltäytyä, hänen perhettään uhkailtiin.

Viro toimii myös läpikulku- ja kohdemaana erityisesti Ukrainasta ja muualta Itä-Euroopasta tulevalle halvalle työvoimalle. Ihmiskaupan vastaisen työn toimijoina Virossa toimii MTü Eluliin ja MTü Living for tomorrow. Työ on vielä pienimuotoista.

– Tarvitsemme paljon apua ja rukouksia siihen, miten voimme työtä edistää.

Rukoile kanssamme

23. syyskuuta on Pelastusarmeijan kansainvälinen rukouspäivä ihmiskaupan uhrien puolesta. Kutsumme teidät kaikki rukoilemaan tämän tärkeän aiheen puolesta. Anne Read ja Madeleine Sundell haluavat muistuttaa, että kyseessä on moniulotteinen ongelma:

– Meidän pitää rukoilla koko ongelman laajuudelta. Ei vain uhrien, vaan myös sen puolesta, että hallitukset toimisivat ennakoivasti ja saisivat lakeihin muutoksia. Pitää rukoilla, että ihmiskauppiaat ja seksipalvelujen käyttäjät tekisivät moraalisempia valintoja. Rukoilla sen puolesta, että ihmisten asenteet ja teot muuttuisivat Jumalan tahdon mukaiseksi. Psalmissa 8 Jumala paljastaa ajatuksensa ihmiskunnasta: Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jumala loi meidät niin, että meillä on suuri arvo.

Toni Kaarttinen
Kuvat:
Toni Kaarttinen

Pelastusarmeijan kansainvälinen rukouspäivä ihmiskaupan uhrien puolesta 23.9.2018

 


Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä